
Akupunktuurihoito on yksi fysioterapeuttien käyttämä hoitomuoto. Hoitokerrat määritellään potilaan tilanteesta riippuen. Akuuteissa vaivoissa jo muutama hoitokerta voi antaa avun. Akupunktuurin teho kestää tunneista vuosiin. Oireiden helpottumisen jälkeen monet potilaat tarvitsevat vain pari hoitokertaa vuodessa pysyäkseen kunnossa. Hoito on vaaratonta, eikä sillä ole todettu olevan negatiivisia sivuvaikutuksia. Nykyisellään akupunktuuri on saavuttanut vakiintuneen aseman lääketieteellisenä hoitomuotona.
Akupunktio perustuu itämaiseen kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen ja oppiin meridiaaneista. Suomessa fysioterapeutit käyttävät akupunktuuria lähinnä kipuun ja särkyyn sekä lihasten rentouttamiseen. Tyypillisiä hoitokohteita ovat niska- hartiaseudun, ylä- ja alaraajojen sekä selän kiputilat, erilaiset päänsäryt ja migreeni. Lisäksi akupunktuurilla hoidetaan allergista nuhaa, astmaa, ihottumia, säärihaavaa, kuukautis- ja synnytyskipuja sekä erilaisia toiminnallisia vatsavaivoja.
Akupunktuurihoitoon liittyy usein myös myönteisiä oheisvaikutuksia, kuten unen unen laadun, vastustuskyvyn ja aistitoimintojen parantuminen, yleinen rentoutuminen, stressin ja ummetuksen häviäminen, luovuuden lisääntyminen, hormonitoiminnan normalisoituminen ja allergiaoireiden helpottuminen.
TAUSTAA SUOMESSA
Länsimaihin akupunktuuri levisi laajemmin 1800-luvulla, mutta vasta 1970-luvulta eteenpäin menetelmä tuli laajemmin lääkärikunnan käyttöön Suomessa. Vuonna 1975 lääkintöhallitus totesi akupunktion lääketieteelliseksi fysikaaliseksi hoitomenetelmäksi ja rajasi sen käyttäjiksi laillistetut lääkärit, hammaslääkärit ja myöhemmin myös eläinlääkärit.
Vuodesta 1995 lähtien akupunktuuria ovat saaneet antaa myös jatkokoulutuksen saaneet fysioterapeutit.